Radon on radioaktiivinen kaasu, joka voi kulkeutua maaperästä sisätiloihin ja aiheuttaa terveysriskejä, erityisesti pitkäaikaisen altistumisen myötä. Yksi merkittävimmistä radonin kulkeutumiseen vaikuttavista tekijöistä on rakennuksen ilmanvaihdon tasapaino. Liiallinen alipaine voi vetää radonia sisätiloihin, mutta oikeilla toimenpiteillä radonin pääsy sisätiloihin voidaan estää.
Radon-alueet Suomessa vaihtelevat maaperän geologisten ominaisuuksien mukaan. Korkean radonpitoisuuden alueet liittyvät erityisesti graniittiseen ja sorapitoiseen maaperään, joka päästää radonia helposti ilmaan ja rakennusten sisätiloihin.
Suomen korkean radonriskin alueet:
- Etelä-Suomi: Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme
- Keski-Suomi: Jyväskylän ja Lahden seutu
- Pirkanmaa: Tampereen alue
- Itä-Suomi: Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
- Länsi-Suomi: Satakunta ja Keski-Pohjanmaa
Miksi alipaine aiheuttaa radonongelmia?
Rakennuksen sisäilman tulisi olla hieman alipaineinen suhteessa ulkoilmaan, mutta jos ilmanvaihto on epätasapainossa ja alipaine kasvaa liian suureksi, rakennus alkaa imeä ilmaa maaperästä, jolloin myös radon kulkeutuu sisätiloihin. Poisto- ja tuloilman määrät tulee säätää siten, että sisätilat pysyvät lähinnä neutraaleina tai vain hieman alipaineisina.
Tuloilman pätkiminen
Yli 15 vuotta vanhoissa ilmanvaihtokoneissa tuloilma pätkii jäätymisen estomenetelmän vuoksi koko pakkaskauden ajan – usein noin 30 sekunnin sykleissä, jolloin tuloilma on 30 sekuntia käynnissä ja 30 sekuntia pysähdyksissä. Tämä aiheuttaa voimakasta alipainetta asunnossa syksystä kevääseen, jonka huomaa muun muassa vedon tunteena. Radon-alueilla tämä on erityisen iso ongelma. Alipaine aiheuttaa talvella myös sen, että rakenteisiin muodostuu kylmäpisteitä, jolloin kosteus tiivistyy rakenteisiin, mikä voi johtaa homevaurioihin ja rakenteiden pitkäaikaiseen heikkenemiseen.
Tuloilman oikea lämpötila
Tuloilman lämpötilalla on suuri merkitys ilmanvaihdon tasapainossa. Kylmä tuloilma painuu lattian rajaan, eikä levity tasaisesti huoneeseen, mikä voi lisätä alipaineisuutta ja pahentaa radonongelmaa. Vanhojen IV-koneiden ongelmana on epätarkka tuloilman lämmön säätö. Usein tuloilmaa pidetään myös liian alhaisena tai jopa jälkilämmityspatteria kokonaan pois päältä energiansäästön toivossa.
Optimaalinen tuloilman lämpötila:
- 15–20 °C: Suositeltava lämpötila, joka auttaa pitämään ilmanvaihdon tasapainossa.
- Alle 15 °C: Saattaa aiheuttaa alipainetta, koska kylmä ilma ei levity tehokkaasti.
- Yli +20 °C: Ei yleensä tarpeen ja voi lisätä energiankulutusta ilman merkittäviä hyötyjä.
Miksi uusi ilmanvaihtokone on ratkaisu?
Uudet ilmanvaihtokoneet tarjoavat merkittäviä parannuksia vanhoihin järjestelmiin verrattuna:
- Tasainen tuloilman virtaus: Uusissa ilmanvaihtokoneissa ei tuloilmaa pysäytetä sulatustoiminnon aikana, joten niissä ei esiinny talvella vanhoille malleille tyypillistä pätkivää tuloilmaa, mikä ehkäisee alipaineongelmia ja radonin sisäänpääsyä.
- Tarkka tuloilman lämpötilan säätö: Modernit ilmanvaihtokoneet mittaavat ja säätävät tuloilmaa tarkasti, jolloin tuloiman lämpötila pysyy optimaalisena ja ei aiheita alipainetta.
- Lämmöntalteenotto ja energiatehokkuus: Uusimmat laitteet pystyvät lämmittämään tuloilman tehokkaasti tehokkaalla lämmöntalteenottokennolla ilman ylimääräistä energiankulutusta.
- Kosteuden hallinta: Uudet ilmanvaihtokoneet poistavat kosteutta automaattisen kosteustehostuksen avulla, mikä vähentää kosteuden kertymistä rakenteisiin ja ehkäisee homeen sekä muiden kosteusvaurioiden syntymistä.
Johtopäätös
Radonpitoisuuden hallinta on keskeinen osa terveellistä sisäilmaa, ja ilmanvaihdon oikea säätäminen on tehokas tapa estää radonin pääsy sisätiloihin. Uuden ilmanvaihtokoneen hankinta on yksi parhaista ratkaisuista radonongelmien ehkäisemiseksi. Se poistaa vanhojen IV-koneiden aiheuttaman alipaineongelman, varmistaa tasaisen tuloilman virtauksen ja säästää energiaa samalla, kun se parantaa sisäilman laatua. Rakenteiden kosteuden hallinta, vedon väheneminen ja energiatehokkuus tekevät uusista ilmanvaihtokoneista erinomaisen investoinnin niin radonalueilla kuin muillakin alueilla, joissa halutaan taata terveellinen ja miellyttävä sisäilma.
